Kokkolasta on viimeisen puolen vuoden aikana tullut toinen " kotikaupunkini ". Erityisesti olen ihastunut vanhaankaupunkiin, Suntiin ja Kokkolan historiaan. Suntin varrella lenkkeillessä Kokkolan historia avautui vähitellen ja syntyi idea tehdä tankarunoja ja niihin liittyviä kuvia 400 vuotiaalle Kokkolalle.
RUNOVIDEO: Tankarunoja Suntin varrelta
RUNOVIDEO: Tankarunoja Suntin varrelta
31 runovideota Avaruuden pääkaupungista( Apila,Björkenheiminsilta,Björqvistinpuisto,Harley Davidson,Ideapark,Itsenäisyyspäivä,Joulupäivä,Joupiska,Katila1,Katila2,Kaupunkipuisto,Kurjet,Kyrkösjärven vesielämysreitti,Lemmensilta,Marraskuu,Niemistö1,Niemistö2,Pajuluoma,Paukaneva,Pitkäperjantai,Provinssi,Pyhäinpäivä,
Pöly,Sahalampi,Sairaala,Sarpon Olli,Seinäjoen rautatieasema,Silmut,Tangomarkkinat,urheilupuisto,uusivuosi
Video : Capital of space... and Tango
Pentti Niemen lauluja Aleksis Kiven runoihin.
Tunnelmia sävellyskonsertista 12.04.2019
Seinäjoen Apila - kirjastosta
video: tunnelmia konsertista
video: konsertin laulut
video: harjoitukset kuukautta ennen ensi- iltaa
Tunnelmia sävellyskonsertista 12.04.2019
Seinäjoen Apila - kirjastosta
video: tunnelmia konsertista
video: konsertin laulut
video: harjoitukset kuukautta ennen ensi- iltaa
*******************************************************************************************************************************************************************************
Thanks to the Finnish Aikido Association, Finland Aikikai r.y. ,which enabled translating the document into English
with the help of the translator Kati Karvonen.
Kari Pohjasniemi, 5th Dan Shidoin, worked as a teacher in Southern Finland. His roots, however, were in Southern Bothnia so after his retirement he bought an old village shop in the village of Kontiainen in Alavus and started to build an aikido hall there.
At the beginning of this documentary we travel around Alavus. Kari's and the director's fathers were shopkeepers who moved around almost every year. Eventually we end up in Seinäjoki where these two school boys became fast friends. Later they both ended up as school teachers. Here we have thoughts about their profession and about the advice Kari always kept on this classroom wall: do the right thing, not the wrong one.
Building an aikido hall was a big challenge. It required the neighbour's compressor to help with the demolition and some pig farm ventilation equipment for heating. Little by little the cold storage room of the old shop became a comfortable training space.
Whilst heating the sauna Kari ponders the philosophy of aikido and the mysterious concept of qi. He also tries to choose a good Finnish name for his dojo, Shoo-lin-kan (literally ”the training hall of the big pine tree”).
Kari teaches aikido all over Finland and has guided training sessions in his own dojo for several years, but only recently have the people in the surrounding area realised that there is such a nice hobby available locally. The film follows an enthusiastic group of beginners who started aikido two months earlier.
The film has received a grant from the Alfred Kordelin Foundation's Seinäjoki fund. The grant was meant for this film and a project called ”52 tanka poems from Seinäjoki”. The premiere featured a few videos from Pentti Syrjälä's online poetry book.
After the premiere the film is available on tankaman.weebly.com.
to the document AIKIDO MAN
Thanks to the Finnish Aikido Association, Finland Aikikai r.y. ,which enabled translating the document into English
with the help of the translator Kati Karvonen.
Kari Pohjasniemi, 5th Dan Shidoin, worked as a teacher in Southern Finland. His roots, however, were in Southern Bothnia so after his retirement he bought an old village shop in the village of Kontiainen in Alavus and started to build an aikido hall there.
At the beginning of this documentary we travel around Alavus. Kari's and the director's fathers were shopkeepers who moved around almost every year. Eventually we end up in Seinäjoki where these two school boys became fast friends. Later they both ended up as school teachers. Here we have thoughts about their profession and about the advice Kari always kept on this classroom wall: do the right thing, not the wrong one.
Building an aikido hall was a big challenge. It required the neighbour's compressor to help with the demolition and some pig farm ventilation equipment for heating. Little by little the cold storage room of the old shop became a comfortable training space.
Whilst heating the sauna Kari ponders the philosophy of aikido and the mysterious concept of qi. He also tries to choose a good Finnish name for his dojo, Shoo-lin-kan (literally ”the training hall of the big pine tree”).
Kari teaches aikido all over Finland and has guided training sessions in his own dojo for several years, but only recently have the people in the surrounding area realised that there is such a nice hobby available locally. The film follows an enthusiastic group of beginners who started aikido two months earlier.
The film has received a grant from the Alfred Kordelin Foundation's Seinäjoki fund. The grant was meant for this film and a project called ”52 tanka poems from Seinäjoki”. The premiere featured a few videos from Pentti Syrjälä's online poetry book.
After the premiere the film is available on tankaman.weebly.com.
to the document AIKIDO MAN
Aikidomies - elokuvan ensi - ilta oli 16.08.2018 kauniissa Kontiaisten kylätalossa. Paikalla oli 60 innokasta katsojaa. Iso Kiitos kylätalon väelle järjestelyistä, Alavuden kaupungille kahvituksesta, Oiva Pasmalle musisoinnista ja kaikille tapahtuman osallistujille.Erityiskiitokset tietenkin Karille ja Sirpalle.
Viisikunta - lehdessä viikolla 34 on lisää tietoa aikidosalin rakentumisesta sekä dokumenttielokuvan tekemisestä .
Dokumenttielokuva Aikidomies ensi - ilta on Kontiaisten kylätalolla, Kontiaisentie 1012, 63360 Kuivaskylä
16.08.2018
18.30 kahvitus ( Alavuden kaupunki )
19.00 Elokuva ( kesto 46 min )
Kari Pohjasniemi, 5.dan shidoin, vietti elämänsä luokanopettajana Etelä - Suomessa. Juuret hänellä on kuitenkin Etelä - Pohjanmaalla. Kun eläkkeelle siirtymisen aika koitti, hän osti vanhan kyläkaupan Alavudelta Kontiaisten kylältä ja alkoi rakentaa sinne aikidosalia.
Dokumentin alussa kuljetaan pitkin ja poikin Alavutta, sillä sekä Karin että dokumentin tekijän isät olivat kauppiaita ja paikkaa vaihdettiin lähes vuosittain. Vähitellen tullaan Seinäjoelle, missä pojat tulivat tutuiksi Seinäjoen seudun yhteiskoulussa.
Molemmat valmistuivat myös luokanopettajiksi. Opettajuutta pohditaan ja mietitään Karin luokan taululla olevaa ohjetta: tee oikein, älä tee väärin.
Aikidosalin rakentaminen oli vaativa urakka. Siihen tarvittiin naapurin traktorin kompressoria purkutöihin sekä sikalan flektiä lämmitykseen. Vähitellen kaupan kylmävarasto kuitenkin muuttui viihtyisäksi saliksi.
Saunaa lämmitettäessä pohditaan aikidon filosofiaa ja mystistä ki - käsitettä ja mikä olisi hyvä suomalainen nimi harjoitussalille Shoo-lin-kan dojo ( ison männyn harjoitussali).
Kari opettaa aikidoa ympäri Suomea ja omalla salilla on pidetty treenejä useita vuosia, mutta vasta nyt Kontiaisten kyläläiset ovat huomanneet lähellä olevan mukavan harrastusmahdollisuuden. Dokumentissa seurataan vasta kaksi kuukautta sitten alottaneiden innokasta ryhmää.
Dokumenttielokuva on saanut Alfred Kordelinin säätiön Seinäjoen rahaston apurahan sekä Aikidomies - elokuvaan että 52 tankarunoa Seinäjoelta - projektiin. Tilaisuuden alussa nähdään muutama video tästä Pentti Syrjälän nettirunokirjasta.
Ensi - illan jälkeen elokuva on katsottavissa osoitteessa tankaman.weebly.com.
16.08.2018
18.30 kahvitus ( Alavuden kaupunki )
19.00 Elokuva ( kesto 46 min )
Kari Pohjasniemi, 5.dan shidoin, vietti elämänsä luokanopettajana Etelä - Suomessa. Juuret hänellä on kuitenkin Etelä - Pohjanmaalla. Kun eläkkeelle siirtymisen aika koitti, hän osti vanhan kyläkaupan Alavudelta Kontiaisten kylältä ja alkoi rakentaa sinne aikidosalia.
Dokumentin alussa kuljetaan pitkin ja poikin Alavutta, sillä sekä Karin että dokumentin tekijän isät olivat kauppiaita ja paikkaa vaihdettiin lähes vuosittain. Vähitellen tullaan Seinäjoelle, missä pojat tulivat tutuiksi Seinäjoen seudun yhteiskoulussa.
Molemmat valmistuivat myös luokanopettajiksi. Opettajuutta pohditaan ja mietitään Karin luokan taululla olevaa ohjetta: tee oikein, älä tee väärin.
Aikidosalin rakentaminen oli vaativa urakka. Siihen tarvittiin naapurin traktorin kompressoria purkutöihin sekä sikalan flektiä lämmitykseen. Vähitellen kaupan kylmävarasto kuitenkin muuttui viihtyisäksi saliksi.
Saunaa lämmitettäessä pohditaan aikidon filosofiaa ja mystistä ki - käsitettä ja mikä olisi hyvä suomalainen nimi harjoitussalille Shoo-lin-kan dojo ( ison männyn harjoitussali).
Kari opettaa aikidoa ympäri Suomea ja omalla salilla on pidetty treenejä useita vuosia, mutta vasta nyt Kontiaisten kyläläiset ovat huomanneet lähellä olevan mukavan harrastusmahdollisuuden. Dokumentissa seurataan vasta kaksi kuukautta sitten alottaneiden innokasta ryhmää.
Dokumenttielokuva on saanut Alfred Kordelinin säätiön Seinäjoen rahaston apurahan sekä Aikidomies - elokuvaan että 52 tankarunoa Seinäjoelta - projektiin. Tilaisuuden alussa nähdään muutama video tästä Pentti Syrjälän nettirunokirjasta.
Ensi - illan jälkeen elokuva on katsottavissa osoitteessa tankaman.weebly.com.
Oodi oksille - Ode to Branches
WildlifeVaasa - 2016 - festivaaleille osallistui 922 elokuvaa 83 maasta. Oodi Oksille oli yksi 218 loppukilpailuun valituista.
Oodi oksille kertoo yhden koivun tarinan kaadosta viimeiseen lehtikerppuun saakka. Tapahtumapaikkana on pieni Sandskärin saari Selkämerellä.
Esi-isämme ottivat luonnosta vain tarvittavan ja käyttivät sen mahdollimman tarkasti hyödyksi.
Suomessa on paljon hoitamattomia metsiä, joita näkyy varsinkin teiden varsilla. Noiden ryteikköjen hoitaminen olisi kuitenkin kannattavaa. Pienpuuta kaatamalla metsien kasvu ja näkyvyys teiden varsilla paranevat, jolloin hirvi- ja peuravahingot vähenevät. Kaadetusta pienpuusta saadaan haketta, josta voidaan tuottaa energiaa.
Ennen kaikkea, hoidetussa monimuotoisessa metsässä on mukava sienestää, marjastaa, metsästää tai muuten vain nauttia luonnosta.
Vuonna 2011 Kristiinankaupungista tuli Suomen ensimmäinen Cittaslow –kaupunki. Elokuva on kuvattu Kristiinankaupungin saaristossa ja kuvastaa tuota läsnäolon hidasta tietoisuuden tilaa.
WildlifeVaasa - 2016 - festivaaleille osallistui 922 elokuvaa 83 maasta. Oodi Oksille oli yksi 218 loppukilpailuun valituista.
Oodi oksille kertoo yhden koivun tarinan kaadosta viimeiseen lehtikerppuun saakka. Tapahtumapaikkana on pieni Sandskärin saari Selkämerellä.
Esi-isämme ottivat luonnosta vain tarvittavan ja käyttivät sen mahdollimman tarkasti hyödyksi.
Suomessa on paljon hoitamattomia metsiä, joita näkyy varsinkin teiden varsilla. Noiden ryteikköjen hoitaminen olisi kuitenkin kannattavaa. Pienpuuta kaatamalla metsien kasvu ja näkyvyys teiden varsilla paranevat, jolloin hirvi- ja peuravahingot vähenevät. Kaadetusta pienpuusta saadaan haketta, josta voidaan tuottaa energiaa.
Ennen kaikkea, hoidetussa monimuotoisessa metsässä on mukava sienestää, marjastaa, metsästää tai muuten vain nauttia luonnosta.
Vuonna 2011 Kristiinankaupungista tuli Suomen ensimmäinen Cittaslow –kaupunki. Elokuva on kuvattu Kristiinankaupungin saaristossa ja kuvastaa tuota läsnäolon hidasta tietoisuuden tilaa.
Kansanparantaja
Dokumenttielokuva: Mikko Kaminen - Kansanparantaja , 45 min
Millaista oli asua Puskantiellä Seinäjoella 60 - luvun lopussa? Mitä nuoriso siihen aikaa puuhasi?
Miten Sammy Babitzin ja Danny liittyvät Puskantiehen?
Mikko Kamisella oli ällistyttävän hyvä muisti. Ikänsä Puskantiellä asuneelle jokainen talo oli piirtynyt nuoren miehen muistiin. Hyvänä tarinakertojana Mikon juttuja oli mukava kuunnella, varsinkin kun ne olivat hyvinkin humoristisia.
Mikko toimi kymmenissä eri ammateissa. Dokumentissa ollaan Lapualla, Jalasjärvellä, Kauhajoella ja Vaasassa - ja välillä mennään bussilla lähes kahtasataa. Mikko toimi myös monen orkesterin keikkabussin kuljettajana, myös Frederikin. Mikko oli suorapuheinen mies. Dokumentissa kritiikkiä saa niin Pohjanmaan yrittäjyyskulttuuri kuin myös sairaanhoito.
Lopulta Mikko löysi omansa - kansanparannuksen. Siinäkin hän kulki omia polkuja pitkin löytäen lopulta tavan parantaa sormilla tunnustellen.
Kerroin Mikolle syksyllä 2015, että haluaisin tehdä hänestä dokumenttielokuvan. Ensimmäinen kuvaus oli vuoden 2016 alkupuolella. Tarkoitus oli jatkaa kuvauksia vuoden mittaan. Toisin kuitenkin kävi. Mikko kuoli 24.10.2016 samana iltapäivänä kuin Paavo Noponen. Kaksi kertojaa oli poissa. Kun aikanaan tapasin Mikon, hämmästykseksemme huomasimme, että olimme syntyneet samana päivänä, kuukautena ja vuonna. Meitä erotti vain puoli tuntia.
Pentti Syrjälä - se " pikkuveli "
Millaista oli asua Puskantiellä Seinäjoella 60 - luvun lopussa? Mitä nuoriso siihen aikaa puuhasi?
Miten Sammy Babitzin ja Danny liittyvät Puskantiehen?
Mikko Kamisella oli ällistyttävän hyvä muisti. Ikänsä Puskantiellä asuneelle jokainen talo oli piirtynyt nuoren miehen muistiin. Hyvänä tarinakertojana Mikon juttuja oli mukava kuunnella, varsinkin kun ne olivat hyvinkin humoristisia.
Mikko toimi kymmenissä eri ammateissa. Dokumentissa ollaan Lapualla, Jalasjärvellä, Kauhajoella ja Vaasassa - ja välillä mennään bussilla lähes kahtasataa. Mikko toimi myös monen orkesterin keikkabussin kuljettajana, myös Frederikin. Mikko oli suorapuheinen mies. Dokumentissa kritiikkiä saa niin Pohjanmaan yrittäjyyskulttuuri kuin myös sairaanhoito.
Lopulta Mikko löysi omansa - kansanparannuksen. Siinäkin hän kulki omia polkuja pitkin löytäen lopulta tavan parantaa sormilla tunnustellen.
Kerroin Mikolle syksyllä 2015, että haluaisin tehdä hänestä dokumenttielokuvan. Ensimmäinen kuvaus oli vuoden 2016 alkupuolella. Tarkoitus oli jatkaa kuvauksia vuoden mittaan. Toisin kuitenkin kävi. Mikko kuoli 24.10.2016 samana iltapäivänä kuin Paavo Noponen. Kaksi kertojaa oli poissa. Kun aikanaan tapasin Mikon, hämmästykseksemme huomasimme, että olimme syntyneet samana päivänä, kuukautena ja vuonna. Meitä erotti vain puoli tuntia.
Pentti Syrjälä - se " pikkuveli "
Seikkailu Kyrkösjärvellä
6.b luokka teki Seinäjoen alakoulujen opetuskäyttöön filmin, joka luotaa Kyrkösjärven historiaa, sen luontoa ja vesiympäristöön liittyviä harrastuksia.
Elokuva palkittiin 21.11.2010 Vaasa WildLife elokuvajuhlilla!
Tankoja saarelta Sandskär
Elokuva perustuu samannimiseen runokirjaan, joka voitti Päätalo - instituutin runokilpailun 7.7.2006. Elokuva kuvattiin tavallisella digipokkarilla, jossa oli alkeellinen videointimahdollisuus. Elokuva oli ehdolla for Special Artistic Award in Wildlife Vaasa film festival 2008.
Selkämeren teemavuoden Kesästä kesään 2008 - 2009 yhteyteen järjestettiin elokuvan suunnittelu- ja käsikirjoituskilpailu.
Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa elävää kuvaa ja erilaisten ihmisten näkemyksiä Selkämerestä.
Hanke palkitsi parhaat ideat tuotantoryhmällä, joka avusti ideoiden toteuttamisen oikeaksi elokuvaksi aina ensi - iltaan saakka.
Kaikista lähetetyistä ideoista 12 elokuvaa sai tuotantopäätöksen ja näin teemavuoden jokaiselle kuukaudelle saatiin oma elokuva.
tuotantosivuille
tiedote
Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa elävää kuvaa ja erilaisten ihmisten näkemyksiä Selkämerestä.
Hanke palkitsi parhaat ideat tuotantoryhmällä, joka avusti ideoiden toteuttamisen oikeaksi elokuvaksi aina ensi - iltaan saakka.
Kaikista lähetetyistä ideoista 12 elokuvaa sai tuotantopäätöksen ja näin teemavuoden jokaiselle kuukaudelle saatiin oma elokuva.
tuotantosivuille
tiedote